pupun mietteet - Bunny is so wise

pupun mietteet -  Bunny is so wise
vain mielikuvitus asettaa rajoja - mutta kuvitellut rajat voi aina ylittää. Only imagine makes limits - but when you just imagine limit...you are allowed to go over it.

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Maskussa häärättyä 2012 - These I did at Masku 2012


 Paljon tuli häärättyä kuntoutuksessa kuntoutumisen ohella ja onhan kädentaitotiloissa häärääminen myös kuntoutumista parhaimmillaan, vertaistuki toimii sillä samanhenkiset ihmiset tulevat tekemään uusia ja vanhoja tuttuja juttuja.
Monella on tapana esim. posliininmaalauspäivinä käydä jokaisella kuntoutusjaksollaan edes jotain pientä, joko itselleen tai esimerkiksi avustajalleen.
Avustajilleen melkein jokainen joka tuonne askartelupajaan tulee, niin tekee jotain tuliaista - avustajia halutaan kiittää ja heitä kunnioitetaan.

Tein muutamana päivänä Fimo massasta pieniä korujuttuja ja vaikka avaimenperään laitettavia maskotteja, niitä en ole saanut aikaiseksi vieläkään kuvata - mikähän siinä on kun ei oikein tunnu fiilikset kovin vauhdikkaalta...
...kai se on tämä syksy...sitä tietää että syksyn jälkeen tulee talvi ja sitten joutuu olemaan neljän seinän sisällä monta kuukautta.

Tottahan pääsen invataksilla lähtemään vaikka kaupunkiin mutta mitä siellä tekee jos ei ole oikein mitään asiaa mihinkään - toisaalta esim.lääkärikierroksen jälkeen ei todellakaan nappaa mennä minnekään muualle kuin kotiin joten kyllä tulee oltua kotona, kotona ja kotona.
Ainakaan nykyisellä sähköpyörätuolillani kun ei vähänkään jäisellä tiellä pysty kulkemaan joten ihan oman turvallisuudenkin takia on oltava oman kotikaton alla, ja tietysti hieman toisten mielenrauhaakin ajatellen - mihin se äiti taas jäi jumiin....on silti aika usein lausevalinnoissa ykkösenä kun kesälläkin menen pihamaalle. Täällä maalla kun voi jäädä jumiin mitä yllättävimpiin paikkoihin pyörätuolilla ja sitten on vaan odotettava - ellei sitten sattunut kännykkä muistumaan mukaan ja sitten vielä josko siinä on kenttää juuri siellä minne on sattunut jumiutumaan, mutta näitä seuraavia tekeleitä tehdessäni oli vielä ihanat syyskelit ja lumesta ja jäästä ei tietoakaan.
Nyt kun tätä kirjoitan, niin lunta, räntää, vettä, tuulta, suojaa, pakkasta....kaikenlaista on jo ollut ilmastovalikoimassa joten viikko on vierähtänyt katon alla jo.

tässä muuten linkki kädentaitotiloissa olevalle nukkekodille joka on näytteillä kuntoutuskeskuksen käytävällä, on ihana nukkekoti pienen pienine yksityiskohtineen. Käy linkistä katsomassa!


 Tästäpä sitten seuraavaksi tekeleisiin, otan kuvat niistä Fimo-töistä kunhan saan aikaiseksi ja kirjoittelen uutta tekstiäkin sitten.
Kädentaitotilassa on niin paljon erilaisia mahdollisuuksia tehdä käsitöitä, korukin valmistui hetken mielijohteesta.



pajukranssi pohjana, syksyn värittämiä lehtiä puista ja köynnöksistä, vähän nauhaa ja vihreää jotain koristeheinää - niistä aineista on syyskranssi tehty.


Kankaanpainantaa pitkästä aikaa, 
viimeksi puolisen vuotta sitten - tai 
tulihan kotosallakin tehtyä jotain tässä välillä mutta nämä tuli tehtyä Maskussa MS-liiton kuntoutuskeskuksessa samalla kun olin siellä kuntoutuksessa.










Omaan paitaan kokeilin sabluunoita jotka piirsin ja leikkasin siellä ystävälleni ihan eri käyttöön kuin paitojen tekoa ajatellen.Valmiitakin sabluunoita on kädentaitojen hulvattomassa maailmassa ihan runsaudenpulaan asti - kun vaan osaisi aina valita parhaimmat, kaikkia ei edes jaksa selata läpi, niitä on niin hurjan suuri valikoima.

Kolibrit ja kukkaset ovat kukin omalla kalvollaan valmiiksi leikattuina ja käyttötarkoitus on kuulemma seinän kirjailu =)
äh, potsi kaipaa ääriviivoja, onneksi on kotosallakin näitä värejä niin saan maalailla jotta erottuu sitten paremmin.



Hirveitä vai hirviä, vaiko hirveitä hirviä
olipas kiltit jouluporot kun heittivät juustokuormastaan hiirulaisellekin maistiaisia...
siili ei tykkää lumesta....en minäkään...

Leikkelin punaisen pöytäliinan pannulappukokoon ja tulihan niitä patalappuaihioita jokunen siinä fiskarssien klipsutellessa, kotosalla sitten ompelen - tai niin olisi ainakin tarkoituksena - patalaput valmiiksi.

Josko joku tuttava sitten pukinkontista löytää uuden patalappusen....kukapa tietää...tonttu tietenkin!
 
Siili ei tosiaankaan tykkää lumisateesta...ja minäkään en ihan oikeasti tykkää lumisateesta! Tai onhan luonto kaunista mutta kun muuten harrastan valokuvaamista luonnossa niin tökkii pahasti kun ei pääse talvisia ihania raikkaita pirtsakan pakkasellisia maisemia kuvaamaan...eli siilin kanssa samaa mieltä tästä aiheesta.


Sukkia tuli kudottua aina odotusajoilla, eli seuraavaa päivän ohjelmaa odotellessa ja iltaisin televisiota katsellessa - mutta vasta sen jälkeen kun kädentaitotilojen ovet laitettiin lukkoon, klo 22...
Tässä piiiitkävartiset sukat, nauhat pitää kyllä vielä vaihtaa vähän pidemmiksi, hankin liian lyhyet pätkät mutta nou hätä - on lyhyemmillekin pätkille käyttöä.
Samanlaiset tein yhdelle kuntoutuslaitoksen hoitajistakin, hän ihastui tekeillä oleviin sukkiin ja heikkona hetkenäni lupasin hänelle tehdä samanlaiset kunhan itse hankkii nauhat.



Ehdin saamaan nekin sukkaset valmiiksi ja uusi omistaja vaikutti hyvinkin tyytyväiseltä.
Kaikenkaikkiaan ehdin kahden viikon kuntoutusjaksolla kutoa kahdet ja puolet sukat sekä kahdet ja puolet tumput, puolikkaat jäivät kotiin loppuvalmisteluajaksi sillä juuri niitä lankoja ei sitten tullutkaan tarpeeksi mukaan, mutta ihan hyvin kerkesin silti, iltojen töllön tihruttamiset kuluivat siinä puikkoja heilutellessa ihan hyvin, ei oikein huvittanut seurapelit tällä kertaa.



Silkkihuivin maalaamistakin tuli harrastettua, tässä oma huivini, pari päivää meni aina yhteen huiviin, ensimmäisenä päivänä ääriviivojen teko gutalla ja seuraavana päivänä välisilitys sekä väritys, kivaa puuhaa kyllä.




Lohikäärmeinen, pääskysellinen, kukikas ja koikarppinen rauhansymbolilla höystetty sekä väreillä kyllästetty huivi, en ollutkaan itselleni tehnyt ennen huivia....

Lopuksi vielä nimikirjoitus, tai nyt kyllä huijasin kaikkia lukijoita....tämähän piti tehdä siinä ääriviivavaiheessa sillä gutta tuubilla.
Ja tässä toinen huivin maalaus vaiheessaan.
Huivi pingotetaan nuppineuloilla styroksikehykseen, siinä sen saa aseteltua siten, etei värjätyt reunat ota kiinni mihinkään muuhun kuin satunnaisiin nuppineuloihin.
Tässä saa huivi kuivua ensin ja sitten silittämällä värin lopullinen kiinnitys.

Aiheen tähän huiviin antoi vapaa-ajanohjaaja Kaija joka toivoi suunnistusaiheista mallia, "niitä rasteja vaikka ja metsää" ja siitä se idea sitten otti ja lähti...
 



Rakkaalle monitoiminaiselle eli avustajalleni tein ajokoira-aiheisen silkkihuivin.
Avustajan kanssa on kerätty puolukan varpuja ja havuja, on ihasteltu luontoa ja pohdittu kanttarellien katoamista ja kaikkea, jotain näistä syyspuuhista tarrautui myös huiville.
Ajokoira-aiheisessa huivissa kuuluu ilman isompia perusteluja kurkistaa jänöjussi jostain ja tässähän se pitkäkorva luuraa.




Tähän antoi aiheen eräs mukava kuntoutuja, hänen runosensa ja kuva-aiheenkin kertoi, minä vain tekstasin ja piirustelin.
Niin on käet taskuissa eikun pois taskuista...
Peiliin se tietysti teipattiin, aukioloaika lappunen ja kuvaa ottaessani tulin sitten minäkin kuvaan mukaan.
Tämän akryylimaalauksen tein myös eräälle rouvalle joka oli kuntoutumassa, hän antoi ihan "vapaat kädet" ja tällainen siitä sitten tuli kädet vapaana.
Kiva fiilis tuli kun hän katseli kuvaa ja mietti että "kotopuolessa on järvi ja karhuja...mistä keksitkin juuri tuollaisen tehdä?"

No...no...kun vaan tuli tämmöinen tehtyä, ihan intuition myötä anoin siveltimen vipeltää paperilla. 
Tässä on osa taulusta jonka maalasin ihan omaa lupaustani, olin neliallashoidossa ja siellä ei ole kuin tyhjää seinää ja parit ohjetaulut joissa on tietysti että mikä estää ko.hoidon saamisen ja mitä hyötyä hoidosta on. Kysyin sitten että saisinko maalata jonkun kuvan sinne seinälle, vaikka jonkin vesiaiheisen kun kerta siinä hoidossakin ollaaan veden kanssa tekemisissä.
Tässäpä on kokonainen kuva, A3 kokoinen värileikki siitä tuli valmiina. Vielä jonkinlaisen kehyksen siihen kuulemma laittavat ennen kuin ripustetaan oikealle paikalleen jonka sitten neliallashuoneessa työskentelevät saavat minun puolestani päättää.



Tämän nuolikyltin maalasi taas eräs toinen kuntoutuja ja mökkituliaisiksi muistaakseni maalailin sitten toivottavasti toiveidensa mukaisen mökkimaiseman.
Kirppiksellä tuli shoppailtua ja siilin aineet tuli sitten puolivahingossa sieltä matkaan. Löysin hienon läpinäkyvän harjan varren ihan ensin, oli hurja alennusmyynti, jonkun krääsäkaupan loppuvarastoa siellä ilmeisesti kaupiteltiin ja ale% oli jopa -70! joten 1,60euroa maksavasta harjanvarresta olin ihan tyytyväinen kun alennuksetkin otettiin vielä tuosta hinnasta pois. Kyllä sen harjaosankin tietysti otin mukaani ja siitä siili saikin hienosti piikkinsä, soft Fimo-massasta tein kehon ja metallilangasta viikset vipattamaan.
Jälkeenpäin harmitti että miksi ihmeessä en ostanut vaikka kolmea vessaharjaa kun uusia olivat kuitenkin ja kyllähän siilejä olisi voinut vielä pari-kolmekin tehdä...ja se varsi! Varresta sain itselleni taikasauvan, enkä mitä tahansa taikasauvaa vaan oikean monitoimitaikasysteemin! Sillä saa kätevästi sammutettua valot, myös sytytettyä ne valot katkaisijasta...saa pöydältä kurkotettua sokerikkoa lähemmäksi taikka pullaa...oven saa tönäistyä kiinni ilman kurkottelua...käyttökohteita on aika monta =) 
 
Namskista - omenapaistosta tehtiin oikein koko porukalla, toimintaterapeutin ohjauksessa toimintaterapiana toteutettu omenapaistos, tämän kanssa maistui kahvit ja vaniljavaahto oikein makoisalta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti